Ajankohtaista

Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos ovat rakennusalallakin keskeisiä kehittämisalueita. Toimistomme on ollut mukana uusien tekniikoiden kehittämisessä ja soveltamisessa.

Passiivitalo-ekskursio Itävaltaan

Energiatehokkuuden sovelluksista saa erittäin hyvin tietoa Sveitsistä ja Itävallasta Saksan lisäksi. Itävallan Vorlalbergin alueella kohteita on tiheimmin. Alueelle tehtiin Asuntosäätiön Suurpellon hankkeiden tiimoilla ekskursio, jossa päästiin tapaamaan sikäläisiä kollegoita ja passiivitaloeksperttejä sekä tutustumaan kohteisiin asiantuntevan opastuksen kera.

Tällä linkillä saat matkakertomuksen ladatuksi: Matkakertomus.pdf

Ekotehokas kaupunki – NEGAWATTI-talous

Ilmastotrendi ja energiatehokkuus

Ilmastonmuutos lienee kaikille selviö. Lämpötilan nousua kahdella asteella ei voi enää mitenkään pysäyttää, mutta paljon tehtävissä sen nousemisen estämiseksi tätä enemmän. Jos mitään ei tehdä seuraukset ovat kohtalokkaat. CO2-päästöjen hallinnassa avainasemassa ovat energian tuottotavat ja energian käyttö.

Pitääksemme yllä nykyisen kaltaista elintasoa ja toiminnallista rakennetta meidän on voitava vaikuttaa siihen, että tarvittava energia voidaan tehdä tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin sekä kuluttaa energiaa nykyistä merkittävästi tehokkaammin. Voimalateollisuudella on merkittävästi potentiaalia kehittää teknisesti tehokkaampia tuotantotapoja, mutta energiankäytön osalta kenttä on hajaantunut eikä selvää vastuunkantajaa ole olemassa. Energiatehokkaita ratkaisuja varten tarvitaan esimerkkejä ja hyviä käytännön sovelluksia.

Saksassa julkiset avustukset ottavat huomioon jo energiatehokkuuden. Myös yksityiset rahoituslaitokset ovat jo kehittäneet rahoitustuotteita, joilla asumisen vuokrataso ei nouse energiatehokkuuden parantamis­hankkeiden jälkeen. Saksassa ollaan jo pitkällä "NEGAWATTI-talouden" integroimisessa jokapäiväiseen elämään.

Esimerkki maailmalta: Merton Rule – 10+% Renewable energy policies

Edellisessä kuntatekniikka-lehdessä kuvattiin EU:n ja siinä ohella Suomen CO2-päästöjen vähentämis­pyrkimyksiä.

Kuntien aktiivisuudesta tulee hyvä esimerkki Britanniasta. Lontoon alueen Mertonin kunnassa (borough) on otettu käyttöön 2000-luvun alussa vapaaehtoisuuden pohjalta, tosin lainsäädännön tukemana, kunnassa käytettävä ohje, jolla pyritään rakennushankkeissa 10 % CO2-päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön verrattuna laskennalliseen normitilanteeseen. Ohje on saanut nimen Merton Rule. Jopa 31 kuntaa on täysin omaksunut menettelytavan ja 66 on sisällyttänyt sen paikallisiin rakennusjärjestyksiin sekä 76 on valmistelemassa sen käyttöönottoa. Merton rule on muodostunut yhteistyöverkostoksi, jossa eri kunnat vertailevat toimiaan CO2-päästöjen vähentämisessä.

Salon kaupungissa yritettiin vastaavaa rakennusjärjestyksen muutoksella, mutta normien tiukentaminen ei Suomessa ole Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mahdollista. Kuntien ainoaksi mahdollisuudeksi jää kaavallinen ohjaus sekä sopimusjärjestelyt.

EU:n ohjaus: IEE - Intelligent Energy Europe

EU:n ehkä kiinnostavin energiatehokkuuden parantamista palveleva ohjelma on Intelligent Energy Europe (IEE) 2007-2013, jossa viimevuonna hyväksyttiin yli 70 projektia, joissa suomalaiset olivat mukana vain noin viidessä projektissa, jopa norjalaiset ovat mukana merkittävästi useammassa hankkeessa. Tämän vuoden jaossa on 45 milj €. Yhteensä ohjelman budjetti on 730 milj €, mikä on vaatimaton verrattuna samanaikaiseen TEKESin "Kestävä yhdyskunta" ohjelmaan verrattuna, jonka budjetti on 100 milj €.

Kuntien rooli energiatehokkuuden ohjauksessa

Kunkin kunnan tulisi näyttää omissa toimissaan olevansa esikuva esim. palvelujen ekotehokkaassa rakentamisessa ja palveluiden järjestämisessä. Ohjauskeinoja olisivat eri ohjelmien ja sopimusten ohella tontinluovutusehdot ja kaavoitus sekä tariffipolitiikka. Kunnalla on myös tietyissä rajoissa mahdollisuus vaikuttaa esim. kiinteistöveron avulla halutun suunnan toteutumisessa.

Kunnalle on nykyisin mahdollista käyttää yksityisten omistamilla alueilla erityistä kehittämissopimuskäytäntöä, jolla määritellään alueen toteutuksen osalla kaikkien osapuolten roolit, velvollisuudet ja kustannusten jakoperusteet sekä myös energiatehokkuuden tavoitteet.

Kunnilla on keskeinen rooli puitteiden järjestämisessä erilaisia demonstraatiohankkeita varten, joista hyvänä esimerkkinä ovat tulevat asuntomessut Vaasassa.

Aluetason keinot, kaavoitus ja ympäristön hallinta

Kunnilla tulee olla selkeä yhdyskunnan kehittämispolitiikka, joka linjaa kaavoituspäätöksiä ja maapolitiikkaa. Tähän tulee sisällyttää myös aluetason ekotehokkuus.

Kunnan omistamien maiden yhteydessä voidaan tontinluovutusehtoihin sisällyttää energian käyttöön ja käyttötapoihin liittyviä ehtoja esim. kaukolämpöverkkoon liittymisestä ja talokohtaisesta kokonaisenergia­kulutustasosta jne.

Yleiskaavoitus on tärkein asiakirja, joka ohjaa kunnan maapolitiikkaa ja yhdyskuntarakennetta. Siinä määritellään liikennesuoritteiden kehityssuunnat. Yleiskaavalla on ratkaiseva merkitys yhdyskuntarakenteen aiheuttamassa energiankäytössä.

Asemakaavoituksen avulla luodaan vuosittaiset toteutusohjelmat, jotka sisältävät mitoitustarpeen ohella myös kunnan resurssien arvioinnin aluerakenteen toteutuksessa. Asemakaavoituksella on suuri merkitys haluttujen pienilmasto-olosuhteiden luomisessa ja tehokkaiden kunnallisteknisten verkostojen luomisessa.

Maisemasuunnittelu vaikuttaa kaikilla kaavoituksen ja toteutuksen tasoilla. Sen merkitys suotuisien rakentamisolosuhteiden ja pienilmaston muodostumisen kannalta on ratkaiseva. Aluetoteutuksen yhteydessä sillä voidaan vaikuttaa vallitsevien epäedullisten pienilmasto-olosuhteisiin erilaisin istutusvyöhykkein ja kasvi- ja puulajein.

Kunnallistekniikka ja kaukolämpö

Kadut ja kunnallistekniikka ohjaavat kortteleiden maankäyttöä. Liittymäkohdat tulee tarkkaan harkita siten, että pienilmaston kannalta edullisimmat kohdat varataan asukkaiden käyttöön. Kunnallistekniikassa voidaan kehittää myös perinteisestä tekniikasta poikkeavia ratkaisuja, joissa jätteiden ja päästöjen haitalliset vaikutukset voidaan eliminoida tonttikohtaisesti tai vähintään aluetasolla. Tällä saralla on vuosien saatossa esitetty useita ideoita ja rakennettu muutamia referenssikohteita omaksumatta niitä vallitsevaan rakentamiseen. Syitä tähän saadaan hakea käyttötilanteiden monimutkaisuudesta ja kustannuksista sekä ennakkoluuloista. Esim. harmaiden vesien hyödyntämisestä wc-huuhtelussa on puhuttu vuosia, mutteivät ajatukset ole toteutuneet laajemmalti. Suomessa runsaiden vesivarastojen maana on kansalaisia vaikea vakuuttaa em. kaltaisesta järjestelmästä mm. hygienia- ja kustannussyistä.

Kaukolämmityksen energiatehokkuusnäkökulma on hyvin kaksijakoinen. Koska kaukolämpölaitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä (CHP), sähköenergian tarpeen kasvu lisää myös kaukolämpöä. CHP-laitoksissa tuotantosektorit kulkevat yhdessä. Energiatehokkuutta rakentamisessa voidaan parantaa, mutta ihmisten energiantarpeen odotetaan kasvavan. CHP-laitosten tuotantobalanssi järkkyy. Sähköä ei voidakaan tuottaa näissä laitoksissa, vaan kysyntä ohjautuu yksinomaan sähköä tuottaviin voimaloihin. Kulutuspiikeissä joudutaan turvautumaan myös fossiilisia polttoaineita käyttävään tuotantokapasiteettiin. Tämä lisääkin CO2-päästöjä, mikä ei suinkaan ole tarkoitus rakennusten energiatehokkuuden lisäämisessä. Ruotsissa on tästä tehty tutkimus Linköpingin teknisessä instituutissa. Jatkossa tulee hyvin tarkasti harkita kaupunkien kasvualueilla kaukolämmön liittymisen tukemista esim edullisilla kaukolämpötariffeilla.

Passiivitaloista kohti 0-energiataloja

Matalaenergiakäsite on Suomessa monelle jo hyvin tuttu. Tällöin asia mielletään normaalia parempana energiatehokkuutena, parempina eristeinä ja kalliimpana toteutuksena. Passiivitalo-käsite, joka on lähtöisin saksankielisestä Keski-Euroopasta, on vielä suurimmalle osalle täysin outo. Saksassa on lähes 10 000 taloa saanut passivhaus-luokituksen, jossa talon energiakustannukset on voitu osoittaa olevan alle 15 kWh/m2 vuodessa. Suomen normitalon energiankulutus voi olla 150 kWh/m2 vuodessa. Tätä eroa ei voi puolustella sääolosuhteilla, koska esim. Itävallassa passiivitalot toimivat jopa hyytävämmissä olosuhteissa Alpeilla verrattuna meidän talvisiin keleihimme. Passiivitalojen ollessa jo täydessä tuotannossa Keski-Euroopassa on keskustelu kääntynyt 0-energiatalojen tai jopa +-energiatalojen tuottamiseen. Näitä hankkeita on jo muutama suunniteltu ja jopa toteutettu.

Washingtonissa järjestettiin viimevuonna teknillisille yliopistoille suunnattu toteutuskilpailu, jossa piti tuottaa täysin energiaomavarainen noin 70 m2 suuruinen asuintalo, ja jossa myös liikkumisen energia piti ottaa huomioon. Voittaneessa Darmstadtin teknillisen korkeakoulun talossa energian tuottivat sähkö-aurinkopaneelit. Sähköenergia varastoitiin akkuihin, joista talon tekniikka käytti sitä hyväksi. Ylimääräinen energia purettiin sähköauton akkuihin. Autolla siten voidaan seuraavana päivänä tehdä työmatkat. Rakennus itsessään oli tehty erittäin hyvillä eristeillä ja ikkunoiden U-arvo oli käsittämättömät 0,32.

Energiaa tuottavat talot ovat jo nykypäivää. Saa nähdä milloin sellainen nähdään Suomessa. Onko kukaan halukas kokeilemaan? NEGAWATTI-talous on tulossa, oletko valmis?

Kuvia

Itävalta

Ludesch'in kylätalo Itävallassa on rakennettu passiivitalo-periaatteiden mukaan, jossa aurinkopaneelit ovat näyttävästi integroitu osaksi sisääntulon valokatosta. Paneelit tuottavat noin puolet talon tarvitsemasta sähköenergiasta. Kohteen arkkitehti on Hermann Kaufmann.

Kaksi pienkerrostaloa Wolfurtissa. Kohde on suunniteltu Passiivitalo-periaatteiden mukaan. Katon aurinkopaneelit lämmittävät käyttöveden. Sen lisäksi on myös pellettilämmityskattila tasaamaan olosuhde-eroja. Asunnoissa on liittyvä ilmalämmitys, jonka tuloilma otetaan maanalaisen putken kautta.

Ryhmärakentamiskohde Muntlixissä, jossa runkomateriaali on puusta ja julkisivulaudat ovat erillisiä noin 1 cm:n avosaumalla. Rakennuksessa on erityisesti tutkittu aurinkosuojausta.

Klausin koulun suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota raikkaaseen luokkailmaan ja valoisuuteen. Luonnollisilla materiaaleilla on ollut suuri merkitys runko ja sisutusmateriaaleja valittaessa. Kohteessa arvioitiin parhaat sisutusvanerit maailmassa ja valituksi tuli UPM-Kymmenen tuotteet. Koulun energiakulut ovat alle 15 kWh/m2 vuodessa.

Saksa

Passiivitaloksi voidaan rakentaa arkkitehtuuriltaan mikä tahansa talo. Esimerkki Saksan Nurnbergistä.

Sveitsi

Sveitsin Will'n passiivikerrostalon julkisivuina on ohuella valolevyllä päällystetty massiivinen ritiläponttilankku, joka varastoi ja stabiloi julkissivun lämpöfysikaalista käyttäytymistä. Katon aurinkopaneelit lämmittävät käyttövettä. Ilmanvaihdon lämmitys riittää asunnoissa. Passiivitaloihin tutustuu Espoon Suurpellon toteutusjoukkoa.

Hyytsaaren ranta-asemakaava, Rääkkylä

Hyytsaaren Ranta-asemakaavan ja Paksuniemen Asemakaavan tavoitteena on tuottaa vetovoimaisia suurvesistön ääreen sijoittuvia loma-asuntotontteja ja pysyvän asumisen kortteleita Rääkkylän kirkonkylän palveluiden lähelle. Hankkeella tuetaan Paksuniemen seudullisesti merkittävän matkailukeskuksen toiminnallisia edellytyksiä sekä palveluiden liiketoiminnan että kulttuuripalveluiden kannalta. Matkailijoiden vaihtelevan palvelukysynnän lisäksi toivotaan rakentamisen tuovan tasaisempaa palveluiden käyttöä. Järvimaiseman sekä hyvien veneily- ja kalastusmahdollisuuksien toivotaan vaikuttavan asukkaiden lisääntymiseen Paksuniemen alueelle. Kaavat ovat sekä Rääkkylän kunnan että paikallisten maanomistajien yhteinen ponnistus.

Kaavaluonnokset 22.2.2008.

Airiston TOKAKOTI, Parainen (proj)

Paraisten Airistolle on suunniteltu loma-asumisen ja pysyvän asumisen mahdollistava edustava asuintalo, jossa vapaa-aika, asuminen, työ ja seurustelu näyttävissä olosuhteissa lomittuvat energiatehokkaassa matalaenergiaperiaatteella toteutettavassa kiinteistössä, johon asuinrakennuksen lisäksi kuuluvat talousrakennus ja erillinen rantasauna Kylykolo, joka rakennettiin Airiston Loma-asuntomessujen yhdeksi useita uusia ratkaisuja sisältäväksi koekohteeksi. Hankkeen markkinointi aloitetaan kunnan rakennuslupakäsittelyn jälkeen.

TOKAKOTI-projekti (TEKES-hanke)

Projektin teemana on elämänkaariasuminen – vapaa-ajan ja pysyvän asumisen mahdollistavan TOKAKOTI-mallin kehittäminen, jossa osa-alueina ovat valon ja lämmön mallitalon suunnittelu matalenergiaperiaatteella sekä muita energiansäästöön ja luonnonvalon maksimoimiseen liittyviä osakomponentteja. Hankkeessa on kehitetty energiatehokkuuden määrittämiseen liittyvää simulointimallia yhdessä TKK LVI-laboratorion kanssa. Hankkeessa käytettiin tavoitteisiin sopivaa IDA-ICE-ohjelmaa. Mallitalon suunnittelussa selvitettiin uusia rakenneratkaisuja, laitteistojen ja menetelmien toimivuutta eri rakenneratkaisuissa ja eri vuodenaikoina asumisviihtyisyydestä tinkimättä. Hankkeen keskeisenä tuloksena oli merkittävästi perinteistä normirakentamista parempi energiatehokkuus samoilla rakennuskustannuksilla.

Airiston loma-asuntomessuille suunnittelemamme kohteet

Kylykolo, kohde 21

Sauna rakentuu tiiviseen miljööseen merellisten vaihtuvien olosuhteiden keskelle. Tällöin suojaisa patio kokoaa sekä saunomisen että rantaoleskelun nautinnolliseksi kokonaisuudeksi. Saunominen, uiminen, rantaoleskelu, auringonotto ja monet sosiaaliset tilanteet otetaan huomioon tilajärjestelyissä, mitoituksessa ja rakennustekniikassa. Materiaaleina käytetään puuta lähes kaikissa kohteissa, missä se on mahdollista, Jopa pesu- ja suihkuallas ovat puuta. Saunassa ei ole lainkaan lauteita vaan korotettu lattia, jolle voidaan sijoittaa tuoleja tilanteen mukaan. Saunan ulkoalämmitettävä kiuas on valittu tuomaan patiolle takkatulen tunnelmaa jykevien kivireunusten kehystämänä. Pation läpinäkyvä katto tuo valoa ja lämpöä oleskeluun. Avattava lasiseinä antaa merituulen vilvoittaa kuumina hetkinä. Epäsuoralla valaistuksella korostetaan puun lämmintä tunnelmaa. Rakennuksen tekniikka on kehitetty nopeaa ja ympäristöä säästävää pystytystä varten. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan rakennus voidaan jättää kylmilleen talveksi, vaikka rakennuksessa on vesijohtoverkosto. Tekniikka on koottu pieneen tekniseen kaappiin, joka pidetään lämpimän puolella myös kovilla pakkasilla. Rantasauna on liitetty täydelliseen infrastruktuuriin valokaapeli mukaanlukien.

Tokakoti

Kylykolo on osa AsOy Tokakotia, jonka päätontti sijaitsee ylempänä harjulla lähellä Airiston matkailukeskusta. Muuttuvien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan tokakoti voi olla joko vapaa-ajan tai pysyvä asunto tokakoti soveltuu sukupolvien välisiin muutoksiin. Se muuntuu joustavan osakeperiaatteen mukaan vanhempien, lasten ja lastenlasten keskinäisiin omistusjärjestelyihin. Tokakoti on sosiaalisesti kestävä ja joustava ratkaisu. Kullakin yksiköllä on vastuullinen haltija. Tokakoti on moderni "mummon mökki". Nyt rakennettava kylykolo-sauna liittyy myöhemmin rakennettavaan mälöntien tonttiin. Tokakoti-projekti esitellään virtuaalisesti kokonaisuudessaan loma-asuntomessuilla. Lisätietoa saat tokakoti-esitteestä (pdf).

Villa Varpu, kohde 7

Villa Varpu on viisihenkisen perheen loma-asunto, joka on mahdollista muuttaa pysyväksi asunnoksi. Villa Varpu sijoittuu ylös harjanteelle yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta. Paikalata on uljaat näkymät mäntyjen lomitse merelle. Tontilla rakennus on sijoitettu jäkäläpeitteisen silokallion ja mäntykangasmaaston rajalle siten, että ylempi kerros avautuu kalliolle ja alempi sisääntulokerros varvikkopihalle. Tilojen jäsentelyssä on lähdetty päivänkierron periaatteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että huonetilat on sijoitettu päivärytmin mukaan aurinkoa seuraten. Villa Varpu on puuelementtitalo, jonka pystytys on nopea.

Sauna Karikko, kohde 23

Villa Varpun tonttiin kuuluva rantasauna Karikko sijaitsee rantasaunakorttelissa jyrkän karikkoisen rannan tuntumaan. Saunarakennus on pystytetty kasinveistetyistä jyhkeistä hirsistä. Tila on tarkoitettu pääsääntöisesti perheen kesäistä saunomista varten. Rakennusta voidaan käyttää myös vierasmajana. Kiukaan lämmitys tapahtuu tuvan puolelta, joten avaran lasiluukun kautta saadaan tupaan myös tunnelmallista takkatulen loimotusta. Karikon edessä avautuu laaja lehtikuusiterassi moneen ulko-oleskelukäyttöön.